Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 16.10.2023/Pykälä 207

KH 16.10.2023 § 207  

329/10.03.02.01/2023  

Oikaisuvaatimuksen kohde:

Satakunnan hyvinvointialueen teknisen johtajan Kari-Matti Haapalan 14.9.2023 tekemä viranhaltijapäätös, jolla hän on irtisanonut Harjavallan kaupungin ja Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kessote) välisen 21.12.2020 allekirjoitetun vuokrasopimuksen, jonka kohteena ovat olleet Vanhainkoti Hopearanta (71979) sekä Vanhainkoti Hopearanta, Maalaamo (0).

Taustaa: 

Harjavallan kaupunki vuokranantajana ja Keski-Satakunnan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kessote) vuokralaisena ovat tehneet 21.12.2020 vuokrasopimuksen Vanhainkoti Hopearanta ja Vanhainkoti Hopearanta, Maalaamo-kiinteistöistä 1.1.2021 alkaen.  Vuokrasopimus on ollut toistaiseksi voimassa oleva ja sen irtisanomisaika on 12 kuukautta.

 Satakunnan hyvinvointialueen tekninen johtaja Kari-Matti Haapala on 14.9.2023 tekemällään viranhaltijapäätöksellä irtisanonut kyseisen vuokrasopimuksen päättymään 12 kuukauden irtisanomisajalla 30.9.2024. Harjavallan kaupunki ei ole saanut asianmukaisesti päätöstä tiedokseen ennen kuin 5.10.2023, josta on alkanut 14 vuorokauden oikaisuvaatimuksen määräaika. Tämä oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa.

 Perustelut:

 Kyseinen päätös on kumottava, koska se on Sote-uudistuksen voimaanpanolain (616/2021) 22 pykälän vastainen. Kyseinen pykälä on hyvinvointialueita sitova ja sen tarkoitus on turvata kuntien ja kuntayhtymien asema muuttuneessa tilassa. Vuokralaisella ei ole lain perusteella oikeutta yksipuolisesti irtisanoa sopimusta.

 Pykälän sanamuoto on selkeä eikä sitä voi tulkita väärin:

 22 §

Kunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat

Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31 päivään joulukuuta 2025 asti. Hyvinvointialueella on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella ilmoittamalla siitä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaoloajan päättymistä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Tarkempia säännöksiä vuokran määräytymisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia 1 momentissa tarkoitettujen toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin kuin tässä pykälässä säädetään.

Kuten säädöskohdasta ilmenee, siitä voidaan poiketa ainoastaan hyvinvointialueen ja kunnan keskinäisellä sopimuksella. Hyvinvointialue ei voi tehdä yksipuolista irtisanomista, joka pykälän vastaisena on mitätön ja sellaisena kumottava.

Asiaa selventää vielä perustelut, jotka todetaan hallituksen esityksessä (HE 241/2020, kohta 4.2.1.6.5), jossa todetaan mm seuraavaa:

"Omaisuusjärjestelyjen vaikutukset kuntiin siirtymäaikana ja sen jälkeen:

Hyvinvointialueen ja kunnan välillä solmittaisiin kunnan omistamien, sosiaali- ja terveystoimeen tai pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus siten, että se olisi voimassa vähintään 31.12.2025 asti. "

Myöhemmin perusteluissa tarkennetaan asiaa vielä ns. vapaaehtoisten kuntayhtymien osalta seuraavasti:

HE 241/2020 vp kohta 4.2.1.6.4: Vaikutukset kuntayhtymiin sekä kuntakonsernien rakenteisiin ja toimintaan:

Uudistus vaikuttaisi myös muiden kuntayhtymien kuin sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toimintaan, sillä myös vapaaehtoisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien varsinainen toiminta siirtyisi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Näihin kuntayhtymiin lukeutuvat myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, niin kutsuttu Paraspuitelaki) säännöksiin liittyen perustetut kuntayhtymät. Omaisuusjärjestelyjen osalta näihin niin sanottuihin vapaaehtoisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin sovellettaisiin kuntaa koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaisi, että hyvinvointialue vuokraisi näiltä kuntayhtymiltä toimitilat samalla tavoin ja samoilla periaatteilla kuin kunnilta. Lisäksi kyseisten kuntayhtymien HE 241/2020 vp 281 irtaimisto ja sopimukset siirtyisivät hyvinvointialueelle niiltä osin kuin irtaimisto ja sopimukset liittyisivät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluviin palveluihin.

Lause: "Tämä tarkoittaisi, että hyvinvointialue vuokraisi näiltä kuntayhtymiltä toimitilat samalla tavoin ja samoilla periaatteilla kuin kunnilta " on lain tulkinnan kannalta täysin selkeä. Sellainen tulkinta, että lainsäätäjä tässä tarkoittaisi vain em. kuntayhtymien omistamien tilojen siirtymistä on virheellinen. Lain perustelut osoittavat, että säädös tarkoittaa myös kuntayhtymän kunnilta vuokrattuja tiloja. Toisenlainen tulkinta tarkoittaisi mm. sitä, että hyvinvointialueella ei olisi oikeutta pitää tiloja käytössään 3+1 vuotta tilanteessa, jossa kunta haluaisi lopettaa vuokrauksen aiemmin

Tämä tarkoittaa riidattomasti sitä, että säädös (22 §) tarkoittaa myös sellaisia tiloja, jotka kuntayhtymä on vuokrannut toimintaansa varten kunnalta. Juuri sellaisesta tapauksesta Harjavallan kaupungin ja Kessoten välillä tehdyssä sopimuksessa on kyse.

Asiaa selventää ja tekee myös pykälän tulkinnan selkeäksi ja sellaiseksi kuin Harjavallan kaupunki sen näkee vielä eduskunnan hallintovaliokunnanlausunto HaVL 12/2021 vp -HE 241/2020 vp:

Kunnan järjestämän tehtävän toimitilat. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat säilyvät lähtökohtaisesti kuntien omistuksessa, mutta siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan kolmen vuoden siirtymäkauden ajaksi ja hyvinvointialueella on oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialue voi palveluverkkoratkaisujensa mukaisesti sopia niiden tilojen vuokrauksen jatkamisesta, joita se toiminnassaan tarvitsee. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin. Ne voivat esimerkiksi sopia, että jokin tila ei siirry lainkaan hyvinvointialueen hallintaan, jos hyvinvointialue jo tietää, ettei sillä ole toimitilalle tarvetta, ja kunnalla puolestaan on toimitilalle esimerkiksi jo ulkopuolinen ostajataho tiedossa tai se tarvitsee tilan muuhun käyttöönsä. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia myös pidemmästä tai lyhyemmästä siirtymäkauden vuokrasopimuksen voimassaoloajasta. Vuokran määräytymisen on kuitenkin tapahduttava siirtymäkauden ajan siten kuin voimaanpanolain 22 §:n 3 momentissa ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuokrasuhteen aikana käydään vuoropuhelua, jolloin hyvinvointialueen ja kunnan on mahdollista sopia paikallisesti tarkoituksenmukaisimmista menettelyistä vuokrakohteiden pituuden osalta ja kunta voi paremmin varautua myös siirtymäkauden jälkeiseen aikaan. Hyvinvointialueiden hallintaan siirtyy huomattavan suuri määrä toimitiloja useilta kunnilta, minkä vuoksi palveluverkkoratkaisujen tekemistä ja siihen käytössä olevaa siirtymäaikaa ei valiokunnan mielestä ole tarkoituksenmukaista rajoittaa lailla säätämällä. Siirtymäaika on tarpeen, jotta hyvinvointialueella voidaan tehdä tarvittavia palveluja koskevia strategisia linjauksia ja myös palveluverkkoa koskevia päätöksiä. Selvityksen mukaan palveluverkkoratkaisut tullaan tekemään myös vaiheittain ja osittain eri aikaan. Sääntelyllä ei myöskään pitäisi aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Siirtymäajan vuokrajärjestelyillä kunnat saavat vuokratuloja, joilla osaltaan pienennetään kuntien taloudellista riskiä.

Tässäkin todetaan mahdollisuus, että hyvinvointialue ja kunta sopivat asiasta keskenään toisin. Tämä tarkoittaa riidattomasti sitä, että yksipuolista irtisanomisoikeutta ei hyvinvointialueella ole.

Sen, että säädöksen 22§ tarkoittaa myös tilanteita, joissa kyseessä on ollut kuntayhtymän hallitsemien tilojen siirtymisestä vastaavalla tavalla (31.12.2025 asti) hyvinvointialueen vastuulle, osoittaa vielä em. hallituksen esityksen (241/2020) kohta 4.2.1.6.4, jossa todetaan mm seuraavaa:

HE 241/2020 vp kohta 4.2.1.6.4: Vaikutukset kuntayhtymiin sekä kuntakonsernien rakenteisiin ja toimintaan:

Uudistus vaikuttaisi myös muiden kuntayhtymien kuin sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toimintaan, sillä myös vapaaehtoisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien varsinainen toiminta siirtyisi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Näihin kuntayhtymiin lukeutuvat myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, niin kutsuttu Paraspuitelaki) säännöksiin liittyen perustetut kuntayhtymät. Omaisuusjärjestelyjen osalta näihin niin sanottuihin vapaaehtoisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin sovellettaisiin kuntaa koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaisi, että hyvinvointialue vuokraisi näiltä kuntayhtymiltä toimitilat samalla tavoin ja samoilla periaatteilla kuin kunnilta. Lisäksi kyseisten kuntayhtymien HE 241/2020 vp 281 irtaimisto ja sopimukset siirtyisivät hyvinvointialueelle niiltä osin kuin irtaimisto ja sopimukset liittyisivät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluviin palveluihin.

Eduskunnan hallintovaliokunta on vielä omassa kannanotossaan sementoinut tämän tulkinnan (toki itse pykälän 22 sanamuoto on jo itsessään täysin selkeä), kun se toteaa:

Eduskunnan Hallintovaliokunnan lausunto: Valiokunnan lausunto HaVL 12/2021 vp? HE 241/2020 vp

Kunnan järjestämän tehtävän toimitilat. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat säilyvät lähtökohtaisesti kuntien omistuksessa, mutta siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan kolmen vuoden siirtymäkauden ajaksi ja hyvinvointialueella on oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Siirtymäkauden jälkeen hyvinvointialue voi palveluverkkoratkaisujensa mukaisesti sopia niiden tilojen vuokrauksen jatkamisesta, joita se toiminnassaan tarvitsee. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin. Ne voivat esimerkiksi sopia, että jokin tila ei siirry lainkaan hyvinvointialueen hallintaan, jos hyvinvointialue jo tietää, ettei sillä ole toimitilalle tarvetta, ja kunnalla puolestaan on toimitilalle esimerkiksi jo ulkopuolinen ostajataho tiedossa tai se tarvitsee tilan muuhun käyttöönsä. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia myös pidemmästä tai lyhyemmästä siirtymäkauden vuokrasopimuksen voimassaoloajasta. Vuokran määräytymisen on kuitenkin tapahduttava siirtymäkauden ajan siten kuin voimaanpanolain 22 §:n 3 momentissa ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että vuokrasuhteen aikana käydään vuoropuhelua, jolloin hyvinvointialueen ja kunnan on mahdollista sopia paikallisesti tarkoituksenmukaisimmista menettelyistä vuokrakohteiden pituuden osalta ja kunta voi paremmin varautua myös siirtymäkauden jälkeiseen aikaan. Hyvinvointialueiden hallintaan siirtyy huomattavan suuri määrä toimitiloja useilta kunnilta, minkä vuoksi palveluverkkoratkaisujen tekemistä ja siihen käytössä olevaa siirtymäaikaa ei valiokunnan mielestä ole tarkoituksenmukaista rajoittaa lailla säätämällä. Siirtymäaika on tarpeen, jotta hyvinvointialueella voidaan tehdä tarvittavia palveluja koskevia strategisia linjauksia ja myös palveluverkkoa koskevia päätöksiä. Selvityksen mukaan palveluverkkoratkaisut tullaan tekemään myös vaiheittain ja osittain eri aikaan. Sääntelyllä ei myöskään pitäisi aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Siirtymäajan vuokrajärjestelyillä kunnat saavat vuokratuloja, joilla osaltaan pienennetään kuntien taloudellista riskiä

Kaiken edellä todetun perusteella Satakunnan hyvinvointialueen teknisen johtajan tekemä irtisanomispäätös on selkeästi ja riidattomasti lainvastainen ja sellaisena ehdottomasti kumottava.

Vielä on todettava, että lain liikehuoneiston vuokrauksesta 41 §:n perusteella vuokrasuhde päättyy irtisanomisen johdosta irtisanomisajan kuluttua, ellei (kyseisestä laista tai) muusta laista muuta johdu. Tässä tapauksessa irtisanomisajan pituudesta on selvästi säädetty laissa 616/2021 ja sitä on noudatettava. Irtisanomisaika päättyy vasta 31.12.2025. Mikäli tehtyä irtisanomista ei kumota ja hyvinvointialue lopettaisi vuokranmaksun 30.9.2024, tulee Harjavallan kaupunki vaatimaan Satakunnan hyvinvointialueelta vahingonkorvauksena saamatta jääviä vuokria ajalta 1.10.2024 - 31.12.2025, mihin edellä mainitut lait antavat perusteet ja vahingonkorvauksen määrääminen olisi selkeä ja ennustettava lopputulos.

Lisätietojen antaja Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela, puh. 044 432 5201

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Esityslistan liitteenä Satakunnan hyvinvointialueen teknisen johtajan viranhaltijapäätös 14.9.2023

Oheismateriaali Harjavallan kaupungin ja Kessoten välinen vuokrasopimus liitteineen

Päätösehdotus Harjavallan kaupunginhallitus päättää yllä mainittuun perustuen esittää oikaisuvaatimuksenaan Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitukselle seuraavaa:

Harjavallan kaupunki vaatii, että
1. Satakunnan hyvinvointialueen teknisen johtajan 14.9.2023/18 § tekemä viranhaltijapäätös koskien palvelukoti Hopearannan vuokrasopimuksen irtisanomista lainvastaisena kumotaan ja
2. Satakunnan hyvinvointialue vahvistaa vastaavansa vuokralaisena päätöksen kohteena olleen vuokrasopimuksen " Harjavallan kaupungin kiinteistöistä Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle Kessote (21.12.2021)" mukaisista vuokralaisen vastuista 31.12.2025 saakka vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin. Sopimuksen tarkoittamat kiinteistöt ovat Vanhainkoti Hopearanta (71979) sekä Vanhainkoti Hopearanta, Maalaamo (0), jotka sijaitsevat Harjavallassa tontilla 79-352-1-3.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Täytäntöönpano Satakunnan hyvinvointialue