Kaupunkikehityksen lautakunta
Pöytäkirja 17.06.2026/Pykälä 41

Kaula 17.06.2026 § 41  

120/11.01.00.00/2026  

Valmistelija Ympäristötarkastaja Nora Albrecht

Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy hakee Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ja moreenin ottamiseen omistamillaan kiinteistöllä Männikkö (79-439-4-145) ja Antero (79-439-3-83). Hakemuksen mukaan kiinteistöiltä on tarkoitus ottaa 10 vuoden aikana yhteensä 70 000 k-m3 kalliota ja 100 000 k-m3 moreenia. Oletettua suurempi kiviaineksen kysyntä voi lyhentää ottamisaikaa.

Päätöksen peruste

Toiminta on maa-ainesluvanvaraista maa-aineslain 4 §:n 1 momentin perusteella. Maa-aineslain 7 §:n perustella maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Toiminta on ympäristönluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon kohtien 2 ja 7c sekä 7e perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee toimintaa koskevan ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 6a ja 6b perusteella.

Lupahakemukset käsitellään maa-aineslain 4a §:n ja ympäristönsuojelulain 47a §:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä.

Harjavallan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunkikehityksen lautakunta toimii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena.

LUVAN HAKIJA

Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy (y-tunnus 0924375-4)

Pirintie 8

29200 Harjavalta

TOIMINTA-ALUEEN SIJAINTI JA OMISTAJATIEDOT

Lupahakemus koskee kalliokiviaineksen ja moreenin ottamista sekä sen louhintaa ja murskausta Harjavallan kaupungin Vinnarin kylässä sijaitsevilla tiloilla Männikkö (79-439-4-145) ja Antero (79-439-3-83). Alue on Kettulan yhdystien (yt 2460) varrella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Harjavallan kaupungin keskustasta koilliseen.

Ottamisalueen sijainti koordinaatteina (ETRS-TM35FIN):

Pohjoiskordinaatti: 6809395,229 ja Itäkordinaatti: 242292,895

Ottamissunnitelman tilojen vieressä olevat tilat Honkaluoma (79-439-6-18) ja Kantola II (79-439-14-2) tulevat olemaan osa suunnitelma-aluetta. Kiinteistöjen yhteinen pinta-ala on noin 63 hehtaaria, suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 23,4 hehtaaria ja ottamisalueen pinta-ala on noin 15,7 hehtaaria. Hakija omistaa lupahakemusta koskevat kiinteistöt.

ASIAN VIREILLETULO

Yhteislupahakemus on tullut vireille 24.2.2026, jolloin se on toimitettu Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluun.

KAAVOITUSTILANNE SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Satakunnan maakuntakaavassa (hyväksytty 13.3.2013) suunnittelualue sijaitsee Kokemänejokilaakson kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeessä (kk1). Alueen itärajan varrella on maakuntakaavassa merkintä tieliikenteen yhteystarpeesta (st), sekä merkintä yt-2460 Harjavalta-Kullaa tärkeästä yhdystie/kokoojakadusta. Alueen lounaisrajalla kulkee Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemavyöhykkeen raja (mv2). Noin 2,5 kilometriä ottamisalueesta pohjoiseen on merkitty luonnonsuojelualue (SL). Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä (hyväksytty 6.5.2016) ei ole merkintöjä suunnitelma-alueen kohdalla. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa (hyväksytty 1.7.2019) suunnitelma-alueen lounaisrajan varteen on merkitty taajamatoimintojen alueen raja (A).

Suunnitelma-alue sijaitsee pääosin Harjavallan kaupungin osayleiskaavassa Kokemäen pohjoispuolisella taajama-alueella sekä Näyhälän kylään kuuluvalla ranta-alueella (hyväksytty 28.8.1997). Suunnitelma-alueen eteläosalle on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue ja ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-3). Suunnitelma-alueen pohjoispuolelle on merkitty maa- ja metsätalousalue (MT)

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Osa suunnitellusta ottamisalueesta on ollut yli kymmenen vuotta moreenin ottotoiminnassa. Kiinteistöillä Honkaluoma (79-439-6-18), Kantola II (79-439-14-2) ja Männikkö (79-439-4-145) on Harjavallan kaupungin kaupunkikehityksen lautakunnan 21.5.2025 myöntämä maa-aineksen ottolupa (MAL 555/1981), joka on voimassa 31.6.2035 saakka.

SUUNNITTELUALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET

Suunnitelma-alueella on ollut moreenin ottotoimintaa yli 10 vuotta. Nykyinen maapinnan korkeus vaihtelee alueella + 46… +53 välillä. Suunnitelman ottamisalue on suurelta osin moreenin peitteistä kalliota. Moreenipeitteen paksuus vaihtelee noin 3–7 metriä kallionpinnasta. Suunnitelman ottamisalue ja sen ympäristössä maisema on tavanomaista otto-, metsä- ja peltomaisemaa. Alueella ei ole maisemallista merkittävyyttä eikä se edusta kaunista maisemakuvaa eikä luonnon merkittäviä kauneusarvoja. Alueella ei ole luonnonesiintymisiä. Luonnontilaiset alueet ottamisalueen ympäristössä ovat loivapiirteisiä, pelto- sekä havupuuvaltaisen metsän peittämiä.

Ottamisalue ei sijaitse eikä sen läheisyydessä sijaitse Natura 2000-suojaverkostoon kuuluvia alueita. Ottamisaluetta lähin luonnonsuojelualue on Pyhäsuo, joka sijaitsee ottamisalueesta noin 2,4 kilometriä kaakkoon. Suunnitelman ottamisalueella oleva metsä on jo osittain kaadettu. Osa alueen pintamaasta on jo kuorittu, loput pintamaista tullaan poistamaan kaivun edetessä vaiheittain.

Ottamisalueella on neljä rajanaapuria. Ottamisalueen rajatilat ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Hyödynnettävä kallioalue ei sisälly Suomen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön määrittelemiin arvokkaisiin kallioalueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin.

Lähimmät häiriintyvä kohteet ovat ottamisalueesta lounaaseen sijaitsevat

asuinrakennukset, näihin etäisyys suunnitelma-alueen rajalta on yli 600 metriä. Seuraavaksi lähin häiriintyvä kohde sijaitsee yli 750 metrin päässä pohjoiseen suunnitelma-alueen rajasta. Murskaamon sijainti tulee olemaan lähimmillään yli 750 metriä lähimmäisestä asutuksesta.

Maa- ja kallioperä

Alueen kallioperän pääkivilajina Tonaliitti (kvartsidioriitti) sekä Metagrauvakka

(kiileliuske, kiillekneissi). Hyödynnettävä kallioalue ei sisälly Suomen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön määrittelemiin arvokkaisiin kallioalueisiin tai suojeluohjelmien alueisiin. Ottamisalueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia.

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet

Suunnitelman ottamisalue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren

vesihoitoalueella. Suurin osa alueesta kuluu Juupajoen valuma-alueeseen (35.147), joka on jaettu vesistöalueesta Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14). Suunniteltu louhitun alueen hulevedet ohjataan kulkemaan selkeytysaltaiden kautta avo-ojiin. Lähin pintavesialue Kokemäenjoki, joka sijaitsee yli 1,8 kilometrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta lounaaseen. Lähialueella ei sijaitse muita pintavesimuodostumia. Pintavesien johtaminen toteutetaan niin, että se toimii tarkoituksenmukaisesti senkin jälkeen, kun toiminta alueella on lopetettu.

Ottamisalue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Järilänvuoren pohjavesialue (0207951) sijaitsee ottamisalueelta noin 2,7 kilometriä lounaaseen. Järilänvuoren pohjavesialue on 1-luokan pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Ottamisalueen kalliopinnan päällä on n. 3–7 metriä moreenia, jonka vuoksi ottamisalueella maakerroksissa ei keräänny pohjavettä. Ottamisalueella mahdollinen kallionpohjavesi esiintyy pääosin kallion heikkousvyöhykkeiden ruhjeissa ja raoissa.

Ottamisalueelle tarvittaessa tullaan poramaan pohjaveden havaintoputkia, josta voidaan seurata kalliopohjaveden korkeutta. Pohjaveden tarkkailu tehdään ympäristöluvan velvoittamalla tavalla.

Ennen suunnitellun ottotoiminnan alkua Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy kartoittaa ympäristöluvan vaatimassa laajuudessa ottamisalueen läheisyydessä sijaitsevat talousvesikäytössä olevat kallioporakaivot.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Tehdyt mittaukset ja tutkimukset

Suunnittelutyössä on käytetty Maanmittauslaitoksen sähköisestä tietokannasta saatua pohjakarttaa. Kartan tasokoordinaatistojärjestelmä on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000. Pohjakarttaa on täydennetty ja suunnittelualueen nykytila on selvitetty 2025.

Ottamistoiminnan kuvaus

Ottamistoiminnassa noudatetaan hyvää ottotapaa. Ottamistoiminta järjestetään niin, ettei siitä aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Louhinnan syvyyden tarkkailua varten alueelle asennetaan tarpeellinen määrä korkeusmerkkejä. Tehtyjä merkintöjä täydennetään tarvittaessa työn edetessä.

Kallioalue soveltuu moreenin kaivuun sekä kiviaineksen louhintaan, koska alueen sijainti on asutukseen nähden riittävän syrjäinen eikä alueella ole erityistä merkitystä luonnon- tai maisema- taikka vesisuojelun kannalta. Suunnitelma-alueen läheinen sijainti käyttökohteisiinsa vähentää kuljetusmatkojen etäisyyksiä.

Ottamisalueella ei ole havaittavissa kaunista maisemakuvaa, luonnon merkittäviä kauneusarvoja taikka erikoisia luonnonesiintymiä. Ottamisalue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella eikä sen vaikutusalueella ole lähteitä.

Suunnitelman mukaisesta ottotoiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottamispaikka on sijoitettu ja ottaminen järjestetty niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa. Suunnitelman mukaisesti toteutetusta ottamistoiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan maa-aineslain 3 §:ssä tarkoitettuja seuraamuksia.

Jalostettavaksi otettava kallio kiviaineksen määrä on noin 70 000 k-m³ (kiintokuutiometriä). Kaivettava moreenin määrä on noin 100 000 k-m³ (kiintokuutiometriä). Ottamisajan ollessa 10 vuotta, vuotuinen ottamismäärä kalliota on keskimäärin noin 7 000 k-m³ ja moreenia noin 10 000 k-m³. Maksimi vuotuinen ottamismäärä kalliokiviainesta on noin 15 000 k-m³ ja moreenista on noin 15 000 k-m³. Alueelta otettava kiviaines tullaan jatkojalostamaan eri kiviaineksiksi, jotka tulevat käyttöön teollisuuden ja teiden rakentamiseen, kunnossapitoon ja maanrakennustarpeisiin sekä betonin runkoaineena lähinnä Länsi-Suomen alueella.

Louhinta ulotetaan porrastettuna alimmilleen tasolle +42. Alueen nykyinen korkeus vaihtelee +47... +53.

Suunniteltu pohjataso on määritelty arvioidun kallion korkeuden mukaan, kallion pinnankorkeus sekä moreeni peitteen paksuus on määritelty nykyisen moreenin ottoalueen mittauksien mukaan. Arvioidut pinnankorot sekä moreenin ja kiviaineksen määrät todennäköisesti tulevat muuttumaan ottotoiminnan edetessä. Vaikka todellisuudessa määrät saattavat muuttua, ottotoiminnassa ei ylitetä suunnitelmassa annettuja kiviaineksen ja moreenin määriä.

Ottotoiminnan aikana alueelta ottamisalueelle kertyneet vedet ohjataan suunnitelma-alueella olevaan selkeytysaltaaseen. Vesi ohjataan selkeytys altaaseen pumppaamalla. Selkeytysaltaista vesiohjautuu suunnitelma-alueen tiloja ympäröiviin avo-ojiin.

Suunnitelman kartta-aineisto on esitetty liitteissä:

Piirustus GEO 1 Nykytilanne 1:4000 (A3),

Piirustus GEO 2-3 Leikkaukset 1:2000 sekä 1:1000 (A3)

Piirustus GEO 4 Lopputilanne 1:2000 (A3)

Suunnitelma- ja ottamisalue

Tilojen yhteinen pinta-ala on noin 63 hehtaaria. Suunnitelma-alueen pinta-ala on 23,41 hehtaaria ja ottamisalueen pinta-ala on noin 15,71 hehtaaria. Ottamisalueella moreenia on kaivettu jo noin 5 hehtaarin alueelta.

Toimintaan liittyvät varastointitoiminnot sijoitetaan suunnitelma-alueelle. Jatkojalostustoiminnot sijoitetaan ottamisalueelle. Toiminnan alussa murskauslaitos sijoitetaan alueen länsipuolelle. Murskaamo- ja muut toiminnot siirretään ottamisalueella ottamisen etenemisen mukaan.

Murskeen ja moreenin varastointialue, sosiaalitilat ja alueella muodostuvan jätteen keräyspisteet sijoitetaan sekä suunnitelma- että ottamisalueelle.

Piirustus GEO1 nykytilannekartassa on esitetty alueelle sijoitettavan murskaamon ja varastoalueen ohjeelliset sijainnit lupakauden alussa.

Naapuritilojen rajoja vasten jätetään vähintään 30 metrin louhimaton suoja-alue ottamisalueesta. Rajojen kohdalla ottoa voi suorittaa lähemmäksi mahdollisen maanomistajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Ottamisalueen rajat on esitetty piirustuksissa GEO1-4.

Suojavyöhykkeet ja varotoimenpiteet

Ottotoiminnassa noudatetaan räjäytystöiden järjestysohjeita ja turvallisuuslainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Ottamistoiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi. Ottamisalueella käytettävät koneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy:n korjaamolla Harjavallassa. Ottotoiminnan aikana työkoneiden ja -laiteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti.

Alueella varataan riittävä määrä imeytysturvetta ja öljynkeräysvälineitä öljyvahingon varalta.

Alueella toiminta-aikoina varastoitavat öljytuotteet esim. koneiden voiteluaineet sekä säilytetään lukituissa konteissa ja polttoaine kaksoisvaippaisessa säiliössä, jossa on ylitäytönestimet.

Polttoaineen varastosäiliö sijoitetaan siten, että siihen kohdistuva ja siitä aiheutuva vahingonvaara on mahdollisimman pieni.

Mikäli alueella varastoidaan öljytuotteita toiminta-aikojen välillä, ne säilytetään katetuissa, lukituissa ja vähintään tilavuuttaan vastaavilla suoja-altailla varustetuissa säiliöissä alueella.

Alueella ei tehdä koneiden määräaikaishuoltoja.

Alueelle järjestetään asianmukainen jätteiden keräyspaikka, josta ottamistoiminnasta aiheutuvat jätteet kuljetetaan riittävän usein ja säännöllisin väliajoin asianmukaiseen käsittelyyn. Alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan.

Ottamisalue merkitään selvästi maastoon. Jyrkät luiskat merkitään kaivun aikana maastoon lippusiimoin tai muulla vastaavalla tavalla. Asiattomien kulkemisen vähentämiseksi kasataan pintamaat ottamisalueen rajoille.

Louhinta, murskaus ja seulonta

Kaivu- ja louhintatoiminnan pääpiirteiset aloituskohta ja etenemissuunta on esitetty piirustuksessa GEO1. Louhinta tapahtuu suunniteltuun pohjatasoon +42 yhtenä kerroksena. Ottamistoiminnan etenemissuunta tarkentuu työnaikana. Esitetyistä suunnista voidaan poiketa louhintateknisistä syistä tai muista työn järjestelyistä johtuen. Työn aikana louhinnan eteneminen järjestetään ensisijaisesti työteknisten seikkojen asettamien reunaehtojen mukaisesti.

Erillinen louhintaurakoitsija tekee panostussuunnitelman ja suorittaa kallion poraukset, panostuksen ja räjäytyksen. Louhinnassa käytetään louhintaurakoitsijan kalustoa ja räjähteitä, joita ei säilytetä ottamisalueella. Louhintatyöstä laaditaan aina räjäytyssuunnitelma, jossa huomioidaan rintauksen korkeus, kentän koko, etäisyys rakennuksiin, reikäkoko, panostusmäärä, käytettävä räjähdeaine ja nallien ajoitus. Kohteen louhintarintaukset ovat tyypillisesti 5–8 metriä korkeita. Alueella ei säilytetä kemikaaleja ja räjähdeaineita. Louhija tuo panostuksen yhteydessä räjähteet mukanaan ja vie mennessään, ja panostuksen ajan räjähteet ovat kaikkina aikoina silmälläpidettyinä.

Kaivettu moreeni seulotaan, jolloin aineksesta saadaan erilaisia raekokoja eri

maanrakennus käyttötarkoituksiin. Seulontalaitos on siirrettävä ja toimii sähköllä ja polttoaineella.

Kiviaineksen tuotantoon kuuluu louhitun kiven, rikottaminen, murskaaminen sekä seulonta. Kiviaines tuotannosta saadaan erilaisia kiviainestuotteita eri käyttötarkoituksiin. Murskauslaitos on siirrettävä ja se toimii sähköllä ja polttoaineella. Louheen murskausta tehdään urakkaluontoisesti 0–5 kertaa vuodessa, eikä laitos siten ole alueella jatkuvasti.

Murskaus- sekä seulontalaitoksien sijainnit muuttuvat toiminnan edetessä. Laitokset pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle louhoksen seinämiä tai varastokasoja, jolloin toiminnasta aiheutuva melu kantautuu mahdollisimman pienelle alueelle lähiympäristöön. Myös pölyn leviäminen ympäristöön vähenee sijoittamalla laitos suojaisaan paikkaan sekä koteloimalla.

Reunaluiskat

Ottamisalueen moreenin ja kallion reuna-alueet louhitaan suoriksi. Ottotoiminnan aikana arvioitu korkeusero reuna-alueilla voi vaihdella 5–11 metriin. Reuna-alueiden luiskat maisemoidaan pääosin toiminnan lopussa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Moreenin ja kivituotteiden varastointi

Seulottu moreeni sekä eri kiviainekset varastoidaan ottamissuunnitelmassa esitetylle alueelle (GEO1), josta ne kuljetetaan kysynnän mukaan käytettäväksi.

Varastokasojen korkeus on keskimäärin noin 4… 10 metriä riippuen varastoitavasta tuotteesta. Varastokasojen tuotteet merkitään selvästi varastoalueella. Varastokasat sijoitetaan ottamisalueelle niin että vältetään ylimääräistä liikennöintiä murskausalueella.

Varastokasojen sijoittamisalueet muuttuvat ottotoiminnan edetessä.

Koneet, laitteet ja muu kalusto

Toiminnassa käytettävä kalusto on Maarakennus Jouko Kärkkänen Oy:n omistuksessa.

Murskauslaitos Metso LT 120E esimurska, moottori Catepillar C13Tier4 sekä Metso LT330D jälkipäämurska, moottori Catepillar C15Tier4, sekä tela-alusteinen Seula Metso Lokotrack ST2.8, laitoksen syöttö esim. Hyundai R520, vastaanotto ja lastaus kuorma- autoon esim. Volvo L220G. Tarvittaessa lastauksessa myös muita pyöräkuormaajia. Kalusto on tämänhetkinen, joka tulee luvan voimassaolon aikana muuttumaan uusien kalusto hankintojen myötä.

Ottamisalueella tullaan sijoittamaan ottamistoiminnassa kulloinkin tarvittavaa irrotus-, murskaus-, jatkojalostus-, kaivu- ja kuormauskalustoa.

Kaikki alueella olevat koneet ja laitteet on valmistettu tai peruskorjattu aivan viimevuosina. Korjaukset ja huollot tehdään määräajoin. Huoltojen yhteydessä uusitaan varustelutasoa sitä mukaan, kun tekniikka kehittyy. Koneiden huollot tehdään Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy:n omalla korjaamolla Harjavallassa.

Toiminta-ajat ja tiejärjestelyt

Vuosittaiset, viikoittaiset ja päivittäiset toiminta-ajat vaihtelevat kysynnän mukaan.

Louhinta ja poraus tehdään arkisin ma-pe klo 7–18 välillä. Murskaus ja rikotus tehdään arkisin 6–22 ja tarvittaessa lisäksi lauantaisin klo 7–16. Liikennöinti on joka päivä klo 6– 22. Kaivua, louhintaa ja murskausta suoritettaan alueella kiviaineksen kysynnän mukaan 0–5 kertaa vuodessa 3–6 viikkoa kerrallaan. Oletettua suurempi kiviaineksen kysyntä lyhentää ottamisaikaa.

Liikennöinti alueelle tapahtuu Kettulantien (yt 2460) kautta. Kettulantieltä

ottamisalueelle johtava tie on pinnoittamaton, tieosuuden pölyntorjunnassa voidaan käyttää kastelua. Liikennöinnin suunta Kettulantiellä riippuu moreenin käyttökohteen sijainnista.

Suunnitelma-alueella asiaton liikennöinti estetään Kettulantien liittymän kohdalle asennetulla lukitulla puomilla.

Pintamaat ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Toiminnassa syntyvillä kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta varastoitavia pintamaita sekä alueelta poistettavat puiden kannot. Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu ympäristölle vaaraa. Pintamaat varastoidaan pääosin ottamisalueen reunoille, mitkä toimivat samalla meluvalleina sekä estämään asiattomien kulkeminen/eksyminen alueelle. Pintamaat ovat läjitetty niin, ettei sortumisvaaraan alueen ulkopuolelle ole. Kuoritun pintamaan varastointialue näkyy ottamissuunnitelman osoittamalla alueella (ks. piirustus GEO1). Pintamaiden varastojen sijainnit saattavat muuttua ottotoiminnan edetessä. Pintamaat käytetään hyväksi myöhemmin tehtävän maisemoinnin yhteydessä.

Hulevettä pintamaakasoista syntyy vain vähäisiä määriä, eivätkä ne laadultaan olennaisesti poikkea muualta ottamisalueelta syntyvistä hulevesistä. Pintamaiden hulevedet suotautuvat maaperään.

Suunnitelma-alueella on noin 12,8 hehtaaria metsää, joka tullaan kaatamaan ottotoiminnan edetessä. Hakkuun jälkeen puiden kannot varastoidaan pintamaasta erilleen varastoalueella, josta ne kuljetaan muualle haketettavaksi ja sieltä edelleen polttolaitokseen.

Edellä esitetyillä toimenpiteillä jälkihoitotuotteiden varastoinnista ja käsittelystä, tai niistä suotautuvista hulevesistä ei aiheudu ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalomake on esitetty liitteessä 8.

Tukitoiminta-alue ja jätehuolto

Tukitoiminta alueella on sosiaalitilat sekä paikka öljytuotteiden säilytykseen ja jätteiden keräyspiste.

Ottamisalueelle tuodaan murskausajaksi siirrettävä sosiaalitila, jossa on sisävessa. Alueelle ajetaan käyttövesisäiliö henkilökunnan käyttöön. Henkilöstön sekajätteet toimitetaan asianmukaiselle jätteenkäsittelylaitokselle. Sosiaalivedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Sosiaalitilojen sähkö tulee aggregaatista.

Tukitoiminta-alueella säilytetään ottotoiminnan aikana tarvittavat öljytuotteet ja polttoaineet. Alueella toiminta-aikoina varastoitavat öljytuotteet säilytetään lukituissa konteissa ja polttoaine kaksoisvaippaisessa säiliössä, jossa on ylitäytönestimet. Polttoaineen varastosäiliö sijoitetaan siten, että siihen kohdistuva ja siitä aiheutuva vahingonvaara on mahdollisimman pieni.

Tarkkailutoimenpiteet

Ottamisalueella kaivutasot merkitään maastoon niin, että valvontaviranomaiset voivat valvoa ottamistoiminnan etenemistä.

Ottamisalueen mukainen ottamisalueen raja on merkitty maastoon. Ottotoiminnan aikaisista jyrkistä luiskista varoitetaan työnaikaisilla selvästi havaittavilla merkeillä esim. lippusiimoilla.

Ottamisalueen etäisyys asuin- ja lomarakennuksiin on kaksin verroin kauempana kuin mitä MURAUS-ohjeessa on annettu vähimmäisetäisyydeksi, eli oletettavasti tärinämittauksiin ei ole tarvetta.

Koneiden ja laitteiden kunnon tarkkailu ja mahdollisien vikojen havaitseminen. Ottamisalueen siistinä pitäminen.

JÄLKIHOITO

Ottotoiminnan päätyttyä suunnitelma-alue pyritään sopeuttamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan ja palauttamaan nopeasti luonnontilaan. Mahdollisuuksien mukaan maisemointiin liittyvät luiskaloivennukset tehdään ottotoiminnan aikana, mutta ensi sijassa ottotoiminnan päätyttyä. Toiminnan aikaisessa maisemoinnissa on huomioitava, että varastokasojen ja muulle toiminnalle tarvittavaa aluetta tulee olla käytettävissä riittävästi.

Ottotoiminnan päätyttyä koko kiinteistön alue siistitään ja kaikki ylimääräinen alueelle kuulumaton poistetaan. Mahdolliset ylijäämäkivet loppu sijoitetaan reuna-alueille maisemoinnin yhteydessä. Ottamisalueen jyrkät reunat luiskataan vähintään 1:3 kaltevuuteen. Ottamisalue tulee todennäköisesti täyttymään hule- ja sadevedellä, koska suunnitelman lopputilanteessa ottamisalueen pohjataso tulee olemaan alempana ympäröivää ympäristöä.

Luiskien ja pohjatason muotoilu

Ottamisalueen jyrkät reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Maisemoitavien luiskien kaltevuuksia vaihdellaan maisemaan sopiviksi. Korkeusero alueen tulevien ylä- ja alaluiskien välillä vaihtelee lopputilanteessa noin 5… 11 metriä, eli rakennettavan luiskan pituus vaihtelee pääosin noin 15… 33 metriä.

Luiskiin ja pohjatasolle levitetään alueelta poistettua moreenia, kiviä ja lohkareita. Mahdollista ylijäämäkiviainesta voidaan käyttää alueen pohjatason muotoilussa tai luiskien täyttöihin.

Kasvualusta

Ottamisalueen ulkopuolelle jäävä suunnitelma-alue maisemoidaan ja pinnalle rakennetaan kasvualusta. Kasvualustan rakentamisessa käytetään ottamisalueella olevia pintamaita. Humuspitoiset maat sijoitetaan kasvualustan pintaan.

Maisemointi- ja jälkihoitokustannukset

Ottamisalueen ulkopuolelle jäävä suunnitelma-alue jälkihoidetaan ja maisemoidaan. Jälkihoidettavaa aluetta on noin 7,7 hehtaaria. Maisemoinnin (pintamaiden käsittely, istutukset) arvioidut kustannukset ovat noin 4000–5000 euroa/ha, maisemointikustannukset ovat arviolta noin 30 800… 38 500 euroa. Summassa on huomioitu kaikki maisemointi arvolisäveroineen.

Jälkikäyttö

Louhinnan päätyttyä ja maisemoinnin toteuduttua alue jää metsätalous- sekä virkistyskäyttöön.

ARVIOIDUT TOIMINNAN AIKAISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Suunnitellusta toiminnasta ei esitetä aiheutuvan merkittäviä ympäristöhaittoja. Kalliokiviaineksen ottotoiminnasta louhintatyöstä, murskauksesta sekä varastoinnista, kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheutuu melua, leijuvaa pölyä tai pohjaveden likaantumisriskiä. Toiminnasta aiheutuva melu- ja pölyhaitta riippuu toiminta-alueen etäisyydestä häiriytyvään kohteeseen. Etäisyyden lisäksi vaikuttaa toiminta-alueen ja häiriytyvän kohteen välillä olevan maaston muoto ja maanpinnan laatu.

Suunnitelman mukaisella toiminnalla ei arvioida olevan haitallista vaikutusta pinta- ja pohjavesiin. Alueen vajovedet eivät tule vaikuttamaan haitallisesti pohjaveden laatuun, mikäli toiminnassa noudatetaan tässä suunnitelmassa annettuja ohjeita.

Ottamisalueen läheisyydessä ei ole maisemakuvaa, jonka ottamisalue tuhoaisi. Ottamisalueella on pääasiassa kasvavaa talousmetsää. Ottamisalueella ei ole ulkoilu- tms. reittejä tai alueita. Suunniteltu ottamisalue ei vaikuta kaukomaisemaan, koska se ei ole kauas näkyvä eikä siitä avaudu laaja-alaista maisemaa. Myös vaikutus lähimaisemaan arvioidaan vähäiseksi, koska suunniteltu ottamisalue ei tule näkymään nykyistä ottoaluetta enemmän Kettulantielle.

Ottamisalueen ympäristö säilytetään luonnontilassa. Mahdollisen kiintoaineksen vaikutukset ojan veden laatuun ovat vähäisiä, ajoittaisia ja väliaikaisia.

Toiminnasta ei arvioida tulevan merkittäviä päästöjä ilmaan. Päästöt pölystä sekä ajoneuvoliikenteen ja koneiden pakokaasupäästöistä, kohdistuvat lähinnä ottamisalueeseen. Päästöjen arvioidaan olevan niin vähäisiä ja paikallisia, ettei niillä ole vaikutusta alueen tai lähialueen ilmanlaatuun.

Pohja- ja pintavesi

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Varsinaista maaperän pohjavettä ei esiinny juuri lainkaan suunnitellulla louhinta-alueella.

Normaalista ottotoiminnasta ei aiheudu vaikutuksia alueen pintavesiin. Toiminnan alussa ottamisalueella kertyvät pintavedet ohjataan ottamisalueen lounaisrajan puolelle olevaan selkeytymisaltaaseen. Selkeytysaltaassa vedessä oleva mahdollinen kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle, ennen vesien poistumista avio-ojiin alueelta ks. GEO1 sekä GEO5. Toiminnan edetessä toinen selkeytysallas rakennetaan ottamisalueen pohjoisrajalle.

Pohja- ja pintavesien ja maaperän likaantuminen estetään noudattamalla huolellisuutta haitallisten aineiden käsittelyssä siten, etteivät aineet pääse mahdollisen vuodon sattuessa maaperään. Säiliöt varustetaan suoja-altain ja varataan alueelle imeytysturvetta ja öljyntorjuntakalustoa. Lisäksi alueella työskenteleviä koneita tarkkaillaan jatkuvasti mahdollisten öljyvuotojen havaitsemiseksi.

Maisema ja luonto

Suunnitelman mukaisen ottotoiminnan ei arvioida muuttavan alueen kokonaismaisemakuvaa.

Toiminta keskittyy alueelle, jota ympäröi havumetsä ja maataloustoiminnassa olevia tiloja sekä moreenin ottoalue, eikä toiminta tule näkymään maisemallisessa kuvassa muutoin kuin paikan päällä. Alueen maisemallinen tila kohenee ottotoiminnan jälkeen maisemoinnin myötä.

Ottamisalueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Ottotoiminnan jälkeen alkuperäinen aluskasvillisuus ja eläimistö palautuvat ajan myötä.

Pöly, melu ja tärinä

Pölyämistä syntyy kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja seulonnasta sekä murskauksesta. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista ja hienoainesta sisältävistä seinämistä. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteuden takia vähäistä. Toiminnan aikana syntyvä pöly ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Kasteluvesi toimitetaan paikalle omalla kalustolla.

Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja voidaan tarvittaessa vähentää kastelulla. Työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että tuulen aiheuttama pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Tarpeen mukaan varastokasoja kastellaan pölyämisen vähentämiseksi.

Työkoneista ja kuljetusajoneuvoista syntyvät pakokaasupäästöt rajoittuvat pääosin tuotantoalueelle sekä kuljetusreiteille.

Melua aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään niin, että melutaso ei ylitä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB ja asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.

Melulähteinä on kallion poraus poravaunulla, rikotus hydraulisella iskuvasaralla, kolmivaiheinen murskauslaitos, kaivinkone ja pyöräkuormaaja ottamisalueella sekä toimintaan liittyvät kuljetukset. Murskauslaitos ja rikotuslaitteisto ovat lähietäisyydellä impulssimaisia melulähteitä. Melun edetessä kauemmas vähenee impulssimaisuustekijä ja lopulta häviää kokonaan. Oletettavasti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melu ei ole enää impulssimaista. Porauksen melu on melko korkeataajuista, mutta ei kapeakaistaista melua, joten kapeakaistaisuuskorjausta ei ole tarpeen tehdä. Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein.

Tarvittaessa tehdään melutason tarkastusmittauksia eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvaa melua häiriytyvässä kohteessa. Mikäli tarkastusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitut melutason ohjearvot, muutetaan toimintatapoja melutorjunnan tehostamiseksi. Parannuksien jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity.

Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole tärinäherkkiä rakennelmia lähimpiin asuintaloihin on vähintään 600 metriä ottamisalueen rajalta. Louhinnassa mahdollisia tärinähaittoja voidaan vähentää optimaalisella ominaispanostuksella.

Polttoöljy sekä muut alueella olevat öljytuotteet

Polttoöljyt varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, joissa on sulkuventtiilit ja öljyt sekä voiteluaineet valuma-altaalla varustetussa kontissa. Työkoneet tankataan siihen tarkoitetulla tiivispohjaisella alueella. Työkoneita ja kuljetuskalustoa ei pestä eikä huolleta ottamisalueella. Vuotojen varalta alueella säilytetään öljynimeytysturvetta tankkauspisteiden ja voiteluainevarastojen lähettyvillä.

Alueella varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittavia polttoainemäärä. Öljytuotteiden varastoinnissa noudatetaan ympäristöluvan vaatimuksia.

Tulipalo

Alueella pidetään alkusammutuskalustoa sekä koneissa on vähintään palosammuttimet. Myös koneet huolletaan säännöllisesti, joka vähentää mahdollisten teknisien vikojen aiheuttamaa tulipalo riskiä.

OTTAMISTOMINNAN JÄLKEISET YMPÄRISTÖHAITAT

Ottamistoiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia muutoksia pohjaveteen eikä turmelemaan maisemakuvaa.

Alueella ei ole pohjavesiputkia, tarvittaessa tai viranomaisen vaatiessa alueelle voidaan ottamisalueelle asentaa pohjaveden havaintoputkia.

Ennen ottotoiminnan alkamista ottamisalueen lähiympäristössä talousvesikäytössä olevat kallioporakaivot kartoitetaan ympäristöluvan mukaan. Seuranta ko. kaivoille tehdään ympäristöluvan ohjeiden mukaisesti.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kuuluttamalla sen Harjavallan kaupungin internetsivuilla 25.3.–1.5.2026. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajia sekä muita lähialueen kiinteistöjä, joita toiminnan vaikutukset voivat mahdollisesti koskea.

Tarkastukset ja neuvottelut

Harjavallan kaupungin ympäristönsuojelu on suorittanut ottoalueelle tarkastuksen 28.4.2026.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.

Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen on lausunut hakemuksesta seuraavaa:

Talousvesikaivot

Mikäli toiminnan vaikutusalueella sijaitsee talousvesikaivoja, on niiden veden laatu syytä selvittää ennen toiminnan aloittamista ja veden pinnankorkeutta ja laatua tarkkailtava säännöllisesti.

Melu

Toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asumisterveysasetuksessa 545/2015 mainittuja sisämelun toimenpiderajoja. Sisämelun toimenpiderajojen oletetaan pysyvän sallituissa rajoissa, mikäli ulkomelutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja. Tarvittaessa tulee suorittaa melumittaukset.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei kuulutusaikana tullut yhtään muistutusta tai mielipidettä.

Vastine terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastine terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon.

Annetussa vastineessa todetaan seuraavaa:

Toiminnan vaikutusalueella (noin 1 km säteellä ottamisalueesta) ei sijaitsee talousvesikaivoja. Kaikki alueen lähistöllä olevat asuinrakennukset ovat liitettynä sekä Harjavallan että Kokemäen kaupungin vesijohtoverkostoon.

Toiminnasta aiheutuvaa melua vaimennetaan ja ehkäistään murskaamon ja muiden melua aiheuttavien laitteiden, työmaateiden sekä pintamaiden ja kiviaineskasojen sijoittelulla, käyttämällä kotelointeja sekä tarvittaessa meluestein.

Tarvittaessa tehdään melutason tarkastusmittauksia eri toiminnoista ja työvaiheista aiheutuvaa melua häiriintyvässä kohteessa. Mikäli tarkastusmittaukset osoittavat toiminnasta aiheutuvan melun ylittävän sallitut melutason ohjearvot, muutetaan toimintatapoja melutorjunnan tehostamiseksi. Parannuksien jälkeen todetaan mittauksin, että sallitut arvot eivät ylity.

Lisätietojen antaja Ympäristötarkastaja Nora Albreht, puh. 044 701 3336

Esittelijä Kaupungingeodeetti Jari Prehti

Esityslistan liitteenä GEO1-5 suunnitelmakartat, kaavakarttaote, pintavesistöt ja valuma-aluejako sekä pohjavesialueet, sijaintikartta, jätehuoltosuunnitelma, lupahakemus, ottosuunnitelmaselostus, ottosuunnitelma, terveydensuojeluviranomaisen lausunto, vastine

Päätösehdotus Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen päättää myöntää Jouko Kärkkäinen Oy:lle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen luvan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Vinnarin kylässä sijaitseville tiloille Männikkö (79-439-4-145) ja Antero (79-439-3-83).

Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksistä muuta johdu sekä noudattaa seuraavia määräyksiä.

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Ottamisalueen pinta-ala on 15,71 hehtaaria, jalostettavaksi otettava kiviainesmäärä on 70 000 k-m3 kalliota ja 100 000 k-m3 moreenia. Alin kaivutaso on +42 (N2000). Yhteislupa myönnetään 10 vuodeksi.

2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:

• Louhinta, murskaus ja seulonta arkisin (ma-pe) 7:00 – 22:00, tarvittaessa lauantaisin klo 7:00-16:00.
• Poraus- ja räjäytystyöt arkisin (ma-pe) 07:00 – 18:00
• Rikotus arkisin (ma-pe) 6:00 – 22:00

Edellä mainitut toiminnat eivät ole sallittuja sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Kuormausta ja kuljetusta saa harjoittaa ma-su klo 06:00 – 22:00

3. Toiminnanharjoittajan on vuosittain ilmoitettava kirjallisesti ottotoiminnan aloittamisesta lähimmille häiriintyville kohteille sekä valvontaviranomaiselle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi toiminnan aloittamisajankohta ja toiminnan kesto sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot.

Alueen merkintä ja suojaus

4. Ottamisalue tulee merkitä maastoon selvästi erottuvin merkein. Ulkopuolisten pääsy ottoalueelle on estettävä esimerkiksi aluetta kiertävällä aidalla tai muulla vastaavalla keinolla.

5. Ottamisalueelle on sijoitettava vähintään yksi korkeuskiintopiste, jotta valvontaviranomainen voi seurata ottamissyvyyttä ottamistoiminnan edetessä.

6. Ottamisalueen loiventamattomat kallioleikkaukset (jyrkemmät kuin 1:1), jotka ovat yli 2 metriä korkeita, on suojattava sellaisilla kaivannon reunaan sijoitettavilla aidoilla, kivivalleilla tai vastaavalla tavalla, joka estää tahattoman pääsyn jyrkän kaivannon reunalle. Esteet on varustettava selkein varoitusmerkein. Räjähdysvaarasta tulee myös ilmoittaa selkeästi maastossa riittävällä määrällä varoituskylttejä. Esteet, merkit ja varoituskyltit on pidettävä jatkuvasti kunnossa.

Melu, pöly ja tärinä

7. Toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää ulkona A-painotetun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle siten, että toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Murskauslaitoksen sijainnissa ja käytössä on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säädetään.

8. Räjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein, kuten räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla sekä muita työ- ja toimintatapoja kehittämällä.

9. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtaudet eivät saa ylittää ilmanlaatua koskevan VNa (79/2017) mukaisia raja-arvoja toiminta-alueen ulkopuolella. Sallittu hengitettävien hiukkasten (PM10) enimmäispitoisuus on 50 µg/m3 24 tunnin keskiarvona. 

Kaikissa toiminnoissa on huolehdittava riittävästä pölyntorjunnasta. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn torjuntaan mahdollisesti käytettävien kemikaalien tulee olla sellaisia, ettei niistä aiheudu missään olosuhteissa ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa.

Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

10. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta tärinähaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Toiminnanharjoittajan on torjuttava tärinää ennakolta valitsemalla mahdollisimman vähän tärinää aiheuttavat työmenetelmät, rajoittamalla tärinää aiheuttavien työvaiheiden kestoa sekä sijoittamalla tärinää aiheuttavat toiminnot mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan haitallista tärinää, toiminnanharjoittajan tulee suorittaa tärinämittauksia valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla ja toimittaa tulokset valvontaviranomaiselle.

Maaperä sekä pinta- ja pohjavedet

11. Ottamistoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden, vesistön tai maaperän pilaantumista tai sen vaaraa.

12. Kaivualueella ei saa säilyttää öljytuotteita lukuun ottamatta tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttämiä poltto- ja voiteluaineita. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai ne on varustettava suoja-altaalla, jonka tilavuus on sama kuin kerralla varastoitavien nesteiden enimmäismäärä. Koneiden ja laitteiden tankkaus-, huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisella tavalla ja sijoitettava alueelle siten, että riskit vahingoille ovat vähäisimmät. Alueelle on varattava imeytysainetta ja vuotojen keräysvälineitä mahdollisten vahinkojen varalle. Edellä mainittuja kemikaaleja ei saa säilyttää louhoksen pohjalla.

13. Ottamisalueen kuivatusjärjestelmä on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kuivatusveden virtausreitin varrella oleville maanomistajille maiden vettymistä tai muuta vahinkoa.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen suorittamaan veden johtamisesta aiheutuvat uomien ja rumpujen suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, mikäli ottoalueen kuivatusvesien määrä lisääntyy ottotoiminnan seurauksena siten, että edellä mainitut toimet ovat tarpeellisia haittojen esiintymisen vuoksi.

14. Toiminta-alueen vedet tulee ohjata pois alueelta selkeytysaltaan kautta. Selkeytysaltaan koko tulee mitoittaa niin, että se riittää alueen vesille myös poikkeustapauksissa. Selkeytyksen jälkeen vedet voidaan ohjata alueen ulkopuolella avo-ojaan.

Jätehuolto

15. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä Porin seudun jätehuoltojaoston hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista eikä alueella saa säilyttää vaarallisia jätteitä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta.

Maisemointi ja jälkihoitotyöt

16. Maisemointia tulee suorittaa mahdollisuuksien mukaan jo oton aikana. Maisemointitoimenpiteiden tulee olla valmiina ennen luvan voimassaolon päättymistä.

17. Mikäli louhoksen annetaan täyttyä vedellä louhinta- ja toimintajaksojen välissä, tulee alueen turvallisuudesta myös silloin pitää erityistä huolta esim. aidoin, kyltein, loivennuksin, porrastuksin tai asianmukaisin suojauksin.

Poikkeukselliset tilanteet

18. Alueella mahdollisesti tapahtuvista onnettomuus ja vahinkotilanteissa on ryhdyttävä välittömästi torjuntatoimenpiteisiin haitallisten aineiden maahan tai vesiin pääsyn estämiseksi, pilaantuneen alueen puhdistamiseksi ja tilanteen ennallistamiseksi.

Torjuntatoimenpiteitä varten alueella tulee olla aina tarvittava määrä asianmukaisia torjuntavälineitä ja aineita. Kaikkien alueella työskentelevien tulee olla tietoisia torjuntakalustosta, sen käytöstä ja toiminnasta poikkeuksellisissa tilanteissa.

19. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista on ilmoitettava viipymättä Lupa- ja valvontavirastolle ja pelastusviranomaiselle. Laitoksen toiminta-alueella tapahtuvista mahdollisista muista poikkeuksellisista päästöistä ja häiriöistä on ilmoitettava viipymättä Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle.

Toiminnan raportointi

20. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto vuosittaisesta toiminnasta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedosta tulee ilmetä murskauslaitoksen toiminta-ajat ja räjäytykset, tuotantomäärät, jätteiden määrät ja niiden käsittely, sekä poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet.

21. Toiminnanharjoittajan on vuosittain ilmoitettava edellisenä vuonna ottamansa maa-aineksen määrä ja laatu sähköisesti maa-ainesten ottamisen seurantaan ja valvontaan tarkoitettuun NOTTO-järjestelmään. Ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

Aloitus- ja loppukatselmus

22. Luvan saamisen jälkeen varsinainen maa-aineksen ottaminen voidaan aloittaa aloituskatselmuksen jälkeen. Aloituskatselmuksessa tarkastetaan, että ottamisalue on asianmukaisesti merkitty ja valvonnan kannalta välttämättömät asiat esim. kiintopisteet ovat paikoillaan. Katselmuksen yhteydessä käydään läpi tämän luvan lupamääräykset läpi yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa.

23. Luvan haltijan on pyydettävä Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lopputarkastusta, kun ottamistoiminta on loppunut tai luvan voimassaoloaika päättynyt.

24. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta, lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

25. Ennen ottamisen aloittamista hakijan on annettava Harjavallan kaupungille maa-aineslain 12 §:n mukainen 40 000 euron vakuus jälki- ja kunnostustöiden suorittamisesta. Vakuus palautetaan hakijalle, kun Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet tehdyiksi lopputarkastuksessa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Yleiset perustelut

Maa-aineslaki: Hakija on esittänyt asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Ottamissuunnitelmasta ei ennalta arvioiden aiheudu MAL 3 §:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sellaisia huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muuten vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jotka rajoittaisivat maa-ainesten ottamista alueelta.

Lupapäätöksessä on huomioitu asiassa annettu lausunto. Koska ottaminen ja sen järjestelyt eivät ole ristiriidassa MAL 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, on lupa MAL 6 §:n mukaan myönnettävä.

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, mikäli sanotut seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon MAL 11 §.

Ympäristönsuojelulaki: Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. YSL 10 §:n nojalla annetussa VNa kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun louhinta- ja murskaustoimintaan on oltava ympäristölupa. Hakemuksen mukainen toiminta täyttää asetuksen 3 §:n mukaiset sijoittamisehdot.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään pääsääntöisesti enintään 10 vuodeksi. (Lupamääräys 1.)

Toiminta-aikoja määrättäessä on otettu huomioon ympäristön asuinviihtyvyys ns. MURAUS-asetuksen (Vna 800/2010) 8 §:n vaatimukset. (Lupamääräys 2.)

Koska maa-aineksen ottamistoiminta alueella tulee hyvin todennäköisesti olemaan jaksottaista, on perustelua, että toimintajaksojen alkamisesta ilmoitetaan sekä valvontaviranomaiselle, että lähimmille häiriintyville kiinteistöille. (Lupamääräys 3.)

Kaivualueen merkitseminen maastoon sekä korkeuskiintopisteiden sijoittaminen alueelle ovat välttämättömiä asioita omavalvonnan sekä viranomaisen suorittaman valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen aitaaminen tai muu samankaltainen suojaaminen on tehtävä alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuuden takia sekä vaaratilanteiden välttämiseksi. Suunnittelualueella suoritetaan säännöllisesti valvontaa, jossa seurataan ottamissyvyyttä sekä kaivun etenemistä. Aloitus- ja lopputarkastus ovat osa luvan valvontaa. Valvonnan edellytyksenä on myös säännöllinen kirjanpito toiminnasta sekä raportointi siitä valvontaviranomaiselle. (Lupamääräykset 4-6 ja 20-23)

Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriintyvissä kohteissa melutason ohjearvoista annetussa asetuksessa VNp (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melua ja tärinää koskevat määräykset on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräykset 7-8)

Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että ottamon kaikista toiminnoista aiheutuvat pölypäästöt ovat mahdollisimman pieniä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa ja ympäristön pilaantumista. Toiminnassa on ympäristönsuojelulain mukaan käytettävä parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 9.)

Toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutuksia tulee tarkkailla ja tärinämittauksia suorittaa tarvittaessa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, jotta räjäytysten mahdolliset vaikutukset talojen rakenteiseen tai terveyteen voidaan hallita. (Lupamääräys 10.)

Toimintaa on kaikilta osin harjoitettava siten, ettei se aiheuta ympäristön ml. pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. (Lupamääräykset 11 ja 12).

Kuivatusjärjestelmään, vesien pumppaukseen ja ojien kunnossapitoon liittyvät määräykset on annettu mahdollisten vettymishaittojen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 13 ja 14.)

Paikallisten jätehuoltomääräysten noudattamisella varmistetaan, että toiminta-alueen jätehuolto on asianmukaista eikä se aiheuta ympäristön roskaantumista, pilaantumista tai sen vaaraa. (Lupamääräys 15.)

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesluvassa on annettava määräykset alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. (Lupamääräys 16.)

Määräyksellä varmistetaan, että alue on turvallinen myös silloin, kun siellä ei aktiivisesti suoriteta ottoa. (Määräys 17.)

Tiedonkulku viranomaiselle tulee varmistaa tilanteessa, jossa toiminnasta on aiheutunut tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näin varmistetaan asianmukaiset jatkotoimet ja lisävahinkojen ehkäisy. Lupa- ja valvontavirasto on toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistuksen osalta ja Satakunnan pelastuslaitos vastaa maa-alueella tapahtuvasta öljyntorjunnasta. (Lupamääräykset 18 ja 19.)

Haltijan vaihdoksesta tai konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä vaihdos. Konkurssitapauksessa viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä eikä konkurssipesä jatka ottamista. (Lupamääräys 24.)

Maa-aineslain 12 §:n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 §:n mukaisten määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden määrää arvioidessa on huomioitu toiminta, luvan kesto, kaivualueen ottomäärä ja pinta-ala sekä syvyys, mahdolliset jälkihoitotyöt ja muut siihen vaikuttavat seikat. (Lupamääräys 25.)

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 30.6.2036 saakka. Luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksi luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

VNa ympäristönsuojelusta (703/2014)

Maa-aineslaki (555/1981)

VNa maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

VNa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

VNa kaivannaisjätteistä (190/2013)

Jätelaki (646/2011)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän yhteisluvan käsittelystä perittävä maksu on yhteensä 2940 €.

Perittävä maksu perustuu Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan maa-ainestaksaan (2040 €) sekä ympäristönsuojelun taksaan (900 €).

Tiedottaminen

Päätös julkaistaan ja kuulutetaan Harjavallan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä ilmoitetaan lisäksi niille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Tiedoksi

Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy, Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen, Lupa- ja valvontavirasto

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 Merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunkikehityksen lautakunnan jäsen Maarit Rajala poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi klo 17.03 – 17.07 (intressijäävi).

Täytäntöönpano Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy, Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen, Lupa- ja valvontavirasto